Henkilöstö kunnan tärkein resurssi

Puheenvuoro Kirkkonummen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.6. vuoden 2003 henkilöstötilinpäätöstä käsiteltäessä

Kristo Savola

kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja (vihr.)

HENKILÖSTÖ KUNNAN TÄRKEIN RESURSSI – SIITÄ PIDETTÄVÄ HUOLTA

Vuosittainen henkilöstötilinpäätös ja sen liitteeksi tehtävä työtyytyväisyyskysely ovat varsin tärkeitä papereita, jotka valtuutettujenkin on aiheellista tarkkaan tavata. Ihan niin kuin henkilöstöjohtaja asiakirjan johdannossa sanoo, henkilöstö on kunnan tärkein resurssi.

Ilman hyvää, osaavaa, motivoitunutta, sitoutunutta ja jaksavaa henkilökuntaa ei kuntalaisille pystytä tuottamaan heidän tarvitsemiaan palveluita. Pelkkä raha ei tähän riitä. Sen vuoksi nyt esillä olevan asiakirjanipun sisältö on tärkeydessään aivan samaa luokkaa äsken käsitellyn tilinpäätöksen kanssa.

Tarkastelkaamme nyt joitakin keskeisiä seikkoja, joiden tulisi pohdituttaa ja aiheuttaa myös aivan konkreettisia toimia.

Henkilökunta ikääntyy

Väkemme ikääntyy. Se tarkoittaa sitä, että eteemme tulee tilanne, jossa meidän on saatava palvelukseemme nykyistä enemmän uusia ihmisiä. Puhtaasti palkalla kuntatyönantajan on vaikea kilpailla. Meidän on kilpailtava mm. sillä, että olemme hyvä henkilökunnastamme huolehtiva oikeudenmukainen työnantaja, joka tarjoaa mielekästä työtä ja joka osoittaa arvostavansa henkilökuntaansa ja välittävänsä siitä muutoinkin kuin lähettämällä säännöllisin välein jonkin summan tilille. Meillä ei ole varaa hankkia itsellemme toisen luokan työnantajan mainetta.

Työntekijöistä voi kilpailla lisäksi aivan samoilla keinoilla kuin ne, joilla pidämme kuntalaisistammekin huolta: huolehtimalla peruspalveluiden tarjonnasta, ympäristöstä, harrastusmahdollisuuksista jne. Näiden hoitamiseen tarvitsemme hyvää henkilökuntaa – kierrämme siis kehää.

Erityisen tärkeänä pidän viisasta asuntopolitiikkaa. Uusia työntekijöitä saadaksemme meillä on oltava tarjolla hyvää asumista, myös riittävästi mahdollisuuksia asua vuokralla.

Sairauspoissaolot lisääntyneet

Huoletta ei voi sivuuttaa sitä, että sairauspoissalot olivat vuonna 2003 edellisistä vuosista lisääntyneet. Niitä oli keskimäärin 13,9 päivää työntekijää kohden. Johdannossaan henkilöstöjohtaja kertoo, että työterveyshuolto on viestittänyt, että vakavia uupumuksia on entistä enemmän.

On karmeaa olla työnantaja, joka uuvuttaa työntekijöitään. Meidän on huolehdittava siitä, että kunnassamme työilmapiiri on sellainen, että väkemme jaksaa. Meidän on huolehdittava siitä, ettei joukkoamme väsytetä kohtuuttomalla työmäärällä. Meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, että esimiehillämme on taitoa käsitellä alaisiaan ja että heillä on työpäivinään myös aikaa kuunnella ja tukea omiaan.

Työterveyshuoltoa kehitettävä

On tyhmää olla työnantaja, joka ei kaikin tavoin huolehdi siitä, että sen väki pysyy terveenä ja hyväkuntoisena ja jaksaa työssään pitkään. Tarjoamme tällä hetkellä henkilökunnallemme vain lakisääteisen työterveyshuollon, johon siis kuuluu ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, mutta ei hoitoa sairauden yllättäessä. Väkemme on siinä tilanteessa käännyttävä kotikuntansa terveyskeskuksen tai yksityisten lääkärien puoleen.

Me emme työnantajana siis tarjoa hoitoa, jos jalka kipeytyy tai flunssa yllättää. Syytä olisi. Työaikaa säästettäisiin varmasti, jos hoitoa olisi tarjolla työterveyshuollossa. Työpaikojamme tuntevalla työterveyshenkilökunnalla olisi paremmat mahdollisuudet hoitaa myös työperäisiä sairauksia kuin vaikkapa vantaalaisella terveyskeskuksella.

Lisäksi henkilöstömme kokee sairaudenhoitoa tarjoavan työterveyshuollon puuttumisen yksiselitteisen selvästi puutteeksi.

Erityisen harmillista on tietenkin se, että emme ole selvinneet aivan kunnialla edes tuon lakisääteisen työterveyshuollon hoitamisesta, koska olemme rekrytointivaikeuksien ja sairauspoissaolojen vuoksi olleet ajoittain pitkäänkin vailla työterveyslääkäriä.

Työtyytyväisyys hieman heikentynyt

Työtyytyväisyyskyselyn yhteenvedossa todetaan, että työntekijöittemme tyytyväisyys on vuodesta 2002 jonkin verran heikentynyt. Suunta on saatava kääntymään.

Kiintoisaa on se, että yleiskäsitys palkkausperusteiden oikeudenmukaisuudesta on hieman parantunut. Sen sijaan ei ole menty lainkaan parempaan siinä suhteessa, että henkilöstön suuri enemmistö pitää työtään erityisen rasittavana ja katsoo, ettei työkykyä ylläpitävään toimintaan kiinnitetä riittävästi huomiota.

Huolta aiheuttaa mm. myös se, että monet kokevat, että palautteen saaminen esimiehiltä on vaikeaa, ja että tiedonkulusta hyvän arvosanan antaa vain runsaat puolet vastaajista.

Koulutus avainasemassa

Kyselyyn vastanneesta 962:sta 268 katsoi saavansa heikosti koulutusta. Lisäksi kyselyyn vastanneiden enemmistö katsoi, ettei koulutustarvetta arvioida säännöllisesti. Tähän emme voi olla tyytyväisiä. Pystyäkseen suoriutumaan tehtävistään työntekijöillämme on oltava tehtäviensä edellyttämät tiedot ja taidot. Niitä kaikkia heillä ei voi olla, ellemme skarpisti huolehdi jatkuvasta, riittävästä ja oikeasta koulutuksesta. Maailma, lainsäädäntö ja tehtävien sisältö muuttuvat jatkuvasti.

Riittävällä ja tarpeenmukaisella koulutuksella voimme huolehtia siitä, ettei kenenkään tarvitse kokea työtään tuskalliseksi sen vuoksi, ettei hänellä ole esimerkiksi tarvittavaa ajantasaista tietoa. Kouluttaminen on myös oiva tapa osoittaa huolenpitoa, välittämistä ja arvostusta. Hyvä koulutustilaisuus voi erittäin monesti olla paljon palkitsevampaa kuin jokin sisällyksetön viihderisteily.

Erityishuomiota on kiinnitettävä esimiesten johtamis- ja ihmissuhdetaitoihin. Niihinkin me voimme – toki rajallisessa määrin – vaikuttaa hyvällä koulutuksella.

Kiusaaminen aina suuri häpeä

Kiusaaminen on asia, jota ei tule missään yhteisössä vähäisessäkään määrin sallia – ei koulussa eikä työpaikalla. Kiusaaminen on aina yksiselitteisen raukkamaista. Ei ole myöskään mitään objektiivisia kriteereitä, joiden mukaan voidaan vetää raja kiusaamisen ja yliherkkyyden välille. Jos kuntamme työntekijä kokee tulevansa kiusatuksi, hänen kokemuksensa on aina otettava vakavasti, tilanne on selvitettävä ja se on korjattava.

Nyt kyselyyn vastanneista 20 % kertoo havainneensa kiusaamista työpaikallaan ja 8 % sanoo tulleensa kiusatuksi. Jokaikinen prosenttiyksikkö on liikaa. Tavoitteena on oltava ehdoton nolla. Työntajan on taattava jokaiselle työntekijälleen sekä fyysisesti että henkisesti turvallinen työpaikka.

Tyytyväisyyttä ja tuloksia ei saada vain rahalla

Kirkkonummen kunnan on oltava asiallinen, oikeudenmukainen ja riittävässä määrin kilpailukykyinen palkanmaksaja. Puhtaasti rahalla me emme kuitenkaan pysty kilpailemaan. Ei muuten pysty mikään työnantaja. Niin paljon rahaa ei ole jaossa, että kukaan muuten kelvottomasti toimiva työnantaja voisi rahalla saada hyviä, osaavia ja lojaaleja työntekijöitä pysymään talossa ja tekemään hyvää jälkeä. Hyviin tuloksiin tarvitaan myös muita elementtejä.

Kunnan on mielestäni ehdottomasti mahdollista saada parhaita ihmisiä palvelukseensa. Hienoimmat ihmiset haluavat tehdä tärkeää palkitsevaa työtä yhteiseksi hyväksi. Sellaista työtähän kunnan palveluksessa tehdään. Lukuisat hyvät, ahkerat ja ajattelevat työntekijät ovat valmiit luovuttamaan työpanoksensa oikeana ja motivoivana pitämäänsä osoitteeseen.

Toisaalta tämä parhaimmisto ei kuitenkaan siedä epäoikeudenmukaisuutta kohdistuu se sitten heihin itseensä tai työtoveriinsa. Kirkkonummen kunnan on oltava ehdottoman oikeudenmukainen ja sanoisinko sydämellinen työnantaja pystyäkseen pitämään palveluksessaan sen hienojen työntekijöiden suuren joukon, joka meillä nyt on, ja saadakseen sellaisia tarvittavan määrän myös lisää.

Johdannossaan henkilöstöjohtaja sanoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota kunnan johtamiskulttuuriin, johtamisjärjestelmiin ja henkilöstön monialaisen osaamisen kehittämiseen ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseen. Erittäin hyvin sanottu keskeiset seikat. Nyt tarvitaan kuitenkin konkretiaa pian. Siinä myös valtuuston on tuettava johtavia virkamiehiä varauksettomasti – antamalla sekä henkistä tukea että riittävät aineelliset resurssit.

Valtuusto edustaa tietenkin kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä työnantajaa. Eri yhteyksissä olen tästä kuullut muistutettavan. Totean kuitenkin, että kieltäydyn hyväksymästä maailmaa, jossa vallitsee ristiriita työntekijän ja työnantajan välillä.

Kirkkonummen kunnassa on täysin realistinen se tavoite, että että työntekijöillä ja työnantajalla on yhteinen etu.

15.12.2007